Hankkeessa kehitettiin uusia luonto- ja luovuuslähtöisiä täydennyskoulutuksia taide-, kulttuuri-, luonto-, hyvinvointi-, sosiaali-, terveys-, kuntoutus-, koulutus-, opetus- ja ohjausammattilaisille, työllisyyspalveluiden ammattilaisille sekä kolmannen sektorin toimijoille. Koulutuksiin osallistui ammattilaisia näistä kaikista ryhmistä.
Koulutusten tavoitteena oli aluksi tarjota ammattilaisille ensiaskeleet luonto- ja luovuuslähtöiseen työotteeseen asiakastyössä (1 opintopisteen koulutukset), ja myöhemmässä vaiheessa syventää osaamista (2 opintopisteen koulutukset). Koulutuksissa huomioitiin sekä asiakkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen että ammattilaisten oman jaksamisen tukeminen.
Koulutustarpeita kartoitettiin hankkeen alkuvaiheessa sähköisellä kyselyllä, joka kohdistettiin kohderyhmän ammattilaisille ja heidän työnantajilleen. Tuloksia hyödynnettiin koulutusten suunnittelussa. Jokaisen koulutuksen jälkeen osallistujat arvioivat oppimistaan sähköisen palautekyselyn avulla, ja hankkeen loppuvaiheessa toteutettiin kokoava vaikuttavuuskysely kaikille koulutuksiin osallistuneille.
Kaikki täydennyskoulutukset suunniteltiin osaamisperusteisiksi. Koulutuksille laadittiin osaamistavoitteet ja arviointikriteerit, ja hyväksytysti suorittaneet osallistujat saivat opintopisteet kansalliseen Koski-tietovarantoon (Oma Opintopolku). Opintopisteet ovat hyödynnettävissä myöhemmissä opinnoissa tai työuralla. Todistus myönnettiin kaikille koulutuksen hyväksytysti suorittaneille, ja hyväksytty suoritus koostui koulutusosioihin osallistumisesta sekä oppimistehtävien tekemisestä.
Toisena tavoitteena oli vahvistaa kouluttajaverkostoa, joka koostui paikallisista ja lähialueen luonto- ja luovien alojen ammattilaisista, yrittäjistä ja asiantuntijoista. Kaikki kouluttajat yhtä lukuun ottamatta olivat paikallisia toimijoita.
Koulutukset suunniteltiin yhteistyössä Kuusamo-opiston hankesuunnittelijan ja kouluttajan kanssa. Hankesuunnittelija vastasi pedagogisista ja oppimisen tukemiseen liittyvistä näkökulmista sekä käytännön toteutuksesta, kun taas kouluttajilla oli substanssiosaaminen koulutusaiheesta. Suunnittelun tueksi luotiin suunnittelumalli, jota käytettiin työparityöskentelyssä. Suunnittelulomake sisälsi mm. seuraavat kysymykset:
- Miksi koulutus tarvitaan?
- Mitä ollaan oppimassa, mitä osaamista tavoitellaan?
- Mitä sisältöjä valitaan?
- Mitä oppimisympäristössä tulee huomioida?
- Mitkä ovat osaamistavoitteet ja arviointikriteerit?
- Miten osaaminen arvioidaan ja palaute annetaan?
Lähtökohtana koulutuksissa oli ajatus, että jokainen ihminen tarvitsee yhteyden luontoon ja että luovuus on jokaiselle kuuluva luontainen ominaisuus. Osaamisen kehittäminen eteni jatkumona: ensimmäisenä vuonna järjestettiin yhden opintopisteen “maistiaiskoulutuksia”, joissa tutustuttiin luonto- ja luovuuslähtöisyyteen teoriassa ja käytännössä. Toisena vuonna osaamista syvennettiin kahden opintopisteen koulutuksilla, joissa vahvistettiin tietoperustaa ja harjoiteltiin menetelmien käyttöä asiakastyössä sekä oman hyvinvoinnin tukena.
Osallisuutta ja hyvinvointia asiakastyöhön luovuuslähtöisillä menetelmillä -täydennyskoulutuskonsepti:
Luovuus arjen voimavarana 1 op, kevät 2024
Värit hyvinvoinnin ja luovuuden tukena 1 op, syksy 2024
Luovuus arjen voimavarana 2 op – syvennä osaamistasi, kevät 2025
Osallisuutta ja hyvinvointia asiakastyöhön luontolähtöisillä menetelmillä -täydennyskoulutuskonsepti:
Luonto työkumppaniksi – ensiaskelet luontohyvinvointiin asiakastyössä 1 op, kevät 2024
Kehollisuus ja kokemuksellisuus luonnossa 1 op, syksy 2024
Luonto- ja kehosuhde 2 op, kevät 2025
LUMI Luonnollinen, luova minä - Polkuja hyvinvointiin 