SanaPOLKU-ryhmässä hyödynnettiin nimensä mukaisesti sanataidemenetelmiä. Ryhmän vierailevana ohjaajana toimi kirjailija Minna Rytisalo. Mukana oli myös ensimmäistä kertaa vertaisohjaaja. Hän oli ollut itse mukana Polku-ryhmässä aiemmin. Kokemus oli antoisa, opettava ja onnistunut molemmin puolin.
Polku-ryhmätoimintamallin tapaan ryhmä kokoontui 12 kertaa 2-4 tuntia kerrallaan. Toiminta tapahtui pääasiassa sisätiloissa, joillakin kerroilla ulkoiltiin toimipaikan puistossa ja lähiluonnossa. Ryhmäläisten ikähaitari oli 20-52 vuotta. Mukana oli kaksi miestä ja viisi naista, joista yksi keskeytti.
Opin eri tyylistä kirjoittamista ja meillä oli kiva ryhmä sekä monipuolinen ohjelma. Eväitä olisi voinut olla enemmän.
LUONTO JA LUOVUUS
Ryhmäläiset lähtivät rohkeasti kokeilemaan erilaisia kirjoitus- ja maalausharjoitteita. Tekstejä ja niiden kuvituksia tuotettiin paljon. Kirjoitusharjoitteiden on hyvä edetä yksinkertaisesta haastavampaan. Erään osallistujan havainto oli se, että ajatukset jäsentyvät kirjoittaessa. Vaikka useimmat kirjoittivat mielellään, voimavarojen vaihtelut vaikuttivat kirjoittamis- ja lukemisinnokkuuteen, sillä ne vaativat paljon keskittymistä. Kiitollisuuskirjoitus oli mieluinen ja mielekäs harjoite, jota kuvitettiin Voimapolku-työpäiväkirjaan maalauksin ja piirroksin. Novellit taas olivat sopivia ajatusten herättelyssä.
Näyttely- ja luontoretket työskentelyosuuksineen sekä erilaiset happihyppelyt olivat pidettyjä kuten aiemmissakin ryhmissä. Jotkut jaksoivat olla paremmin mukana tällaisissa aktiviteeteissa kuin sisätiloissa tapahtuneissa. Luonnossa tehdyistä harjoitteista Mielipaikkaharjoitus oli jälleen toimiva alustus luontoon.
Kiva ryhmä, tekemistä oli välillä liikaa aikaan nähden, toki riippui omista voimavaroista. Mukavat ohjaajat ja innostavaa tekemistä kuitenkin!
TIETOISUUS- JA LÄSNÄOLOTAIDOT & KEHOLLISUUS
Kaikki eivät kyenneet orientoitumaan yhdessä tehtyihin läsnäoloharjoituksiin. Harjoitteita voikin tehdä myös omalla ajallaan kotona tai luonnossa.
Villasukkakävely oli tässäkin ryhmässä pidetty aktiviteetti. Säänmukainen pukeutuminen parani ryhmän loppua kohden. Kehoa monipuolisesti liikuttava villasukkakävely tuo hyvin esiin fyysisen toimintakyvyn tason. Jotkut osallistujat olivat havainneet luonnon hyvinvointivaikutukset jo ennen ryhmää ja osasivat sanallistaa niitä. Vaikka toiminta painottui sisällä työskentelyyn, kehoa liikuteltiin esimerkiksi vaihtamalla työskentelypaikkaa, tauottamalla ja kannustamalla liikkeelle.
KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI, OSALLISUUS, YHTEISÖLLISYYS
Ryhmäläiset tykkäsivät työskennellä omassa rauhassa. Suurin osa piti itsenäisistä kirjoittamis- ja maalaustehtävistä, mutta ei mielellään halunnut jakaa tekstejään muille. Jotkut taas jakoivat tekstejään mielellään ja keskustelivat tehtävistä toistensa kanssa. He toivoivat lisää keskustelua ja yhteistä tekemistä. Jakamista tapahtui erityisesti pienryhmissä.
Vetäytymisen tarvetta voi synnyttää esimerkiksi psyykkinen kuormittuminen, jännittäminen tai masennus. Jaksaminen määritteli myös sitä, miten osallistuja koki kunkin ryhmäkerran ja erilaiset harjoitteet. Silti ryhmä ja jäsenyys siinä oli koettu merkitykselliseksi ja antoisaksi.
Ryhmätehtäviä ja ulkoilua olisi voinut olla enemmän.
Tilan vaihtuminen vaikuttaa vireyteen positiivisesti ja tarjoaa mahdollisuuksia havainnoida ryhmäläisten toimintakykyä (mm. fyysinen toimintakyky). Osallistujista erottui keskittyneitä tekijöitä, hiljaisia auttajia, keskustelun vetäjiä sekä heitä, joille oli luontevinta odottaa annettu ohjeistus ennen aktivoitumista.
Luontotoiminta ja fyysinen tekeminen ei ollut kaikille luontevaa. Tähän voi vaikuttaa oma asenne niitä kohtaan tai minäpystyvyyden tunteen puute. Osallistujalla voi olla diagnooseja ja muita haasteita, mitkä vaikuttavat suoraan jaksamiseen ja tekemisestä suoriutumiseen. Ryhmän koettiin silti antaneen muuta ajateltavaa ja vaihtelua arkeen.
VOIMAPOLKU-TYÖPÄIVÄKIRJA
Voimapolun toimintaperiaate kehittyy edelleen. Osallistujille kirjoitettiin Voimapolkua ja havaintoja hyödyntäen Hyvinvointireseptit, joissa määrättiin ”lääkkeeksi” viikoittainen luova tuokio, sanataide-, kuvataide- ja valokuvaustehtäviä, neurographic art- ja mindfullnes-piirtämistä/maalaamista, tajunnanvirtakirjoittamista, näyttelyjä ja kulttuuritapahtumia, luonnossa oloa ja ympäristön tarkkailua, Mielipaikkaharjoitteita sekä hankkeen harrasteryhmään osallistumista.
Eräs osallistuja totesi, että hän tarvitsee toiminnalle ainakin alkuun ulkoapäin määrätyn ajankohdan, jotta reseptiä tulee noudatetuksi ja hyviksi havaitut asiat juurtuvat omaan arkeen. Yhteinen polkulaisten viikoittainen kuntosalitunti käynnistettiin nimellä Kuntopolku. Polkuryhmissä käyneillä on mahdollisuus osallistua kuukausittain Polkukahveille vaihtamaan kuulumisia.
Osallistujien koulutustaustat vaihtelivat amk-tutkinnoista peruskoulupohjaan. Ryhmän alkaessa kaikki osallistujat olivat työttömiä: viisi pitkäaikaistyötöntä, yksi nuorista määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä ja yksi oli ollut työttömänä alle vuoden. Ryhmän päättyessä kuusi osallistujaa oli työttömänä. Useampi haki sairaspäivärahaa, mutta hakemukset evättiin. Jatkopolut veivät kuntouttavaan työtoimintaan, nuorten työpajalle, työllistämistä edistävään hankkeeseen tai sairaslomalle. Osa-aikatyössä oli yksi ja työelämän ulkopuolella yksi osallistuja.
Hankeasiantuntija ohjasi tiimille vaikuttavuuden arvioinnin työpajat, joissa ryhmän toimintaa mallinnettiin. SanaPOLKU-toimintamalli toteutetaan toisen ja viimeisen kerran syksyllä 2024. Valmiit toimintamallit julkaistaan LUMIn kotisivuilla ja hankkeen loppujulkaisussa.
Tilaa uusimmat artikkelit sähköpostiisi.


Jätä kommentti