Polku: ME

(Päivittyvä teksti)

Polku-ryhmä

Kukin Polku-ryhmä kokoontuu kerran viikossa 12 viikon ajan, 2-4 tunniksi kerrallaan. Toiminta suunnitellaan osallisuuden osa-alueita mukaillen (minä, me/ryhmä, yhteisö).

Tapaamiskerrat täyttyvät erilaisista luovista puuhista sekä luonnossa olemisesta ja liikkumisesta. Ryhmät ovat tutustuneet muun muassa sanataiteeseen, lumikenkäilyyn, lähiluontoon ja taidenäyttelyihin sekä kuntosaliharjoitteluun. Tärkeimpänä tutustumiskohteena on kuitenkin jokaisella ollut oma itse.

Tapaamisten sisältö rakentuu toistuvien elementtien ympärille. Aluksi kirjoitetaan hetki aamufiiliksiä Voimapolku-työpäiväkirjaan, lounas valmistellaan yhdessä ja tapaamiskerta päättyy jälleen Voimapolun täyttämiseen, jolloin jokainen pohtii, mikä päivän toiminnassa oli itselle merkityksellisintä. Rutiinit luovat ennakoitavuutta ja turvallisen rakenteen tapaamisille.

(Tarkemman kuvauksen Voimapolusta löydät tämän artikkelin lopusta.)

Pienikin askel on askel

THL:n tutkija Anna-Maria Isolan¹⁾ mukaan kokemus osallisuudesta, ”tulen kuulluksi ja voin vaikuttaa”, voi olla aluksi hauras, mutta vahvistuu, kun hyvät kohtaamiset toistuvat. Vähitellen osallisuuden pieni kokemus kestää pidempään ja vakiintuu pysyväksi kokemukseksi. Osallisuuden kokeminen ryhmässä voi heijastua yksilön kokemukseen myös yleisemmin elämässä. Osallisuuden kehittämiseen tarvitaan tavoitteellista työotetta, joka tähtää osallisuuden vahvistamiseen sekä erilaisten valta- ja toimijuusroolien vaihtumiseen.

Vaikuttavuustarinamme Lumista tuntui ihan mukavalta olla porukassa ja tehdä yhdessä suunniteltuja asioita. Välillä ei huvittanut puhua juuri mitään, mutta nekin hetket sallittiin. Ryhmässä oli muitakin huppunsa suojiin kätkeytyviä. Oma Voimapolku-työpäiväkirja otti hyväksyen vastaan myös tällaisten päivien olot ja tunnelmat väreinä ja teksteinä. Polun aikana porukka tuli tutuksi eikä tarvetta piiloutua enää ollut niin usein. Lumi päättikin kirjoittaa loppupalautteeseen: – Ryhmä tiivistyi matkan aikana. Vaikka oma jaksaminen oli heikkoa, tapaamisiin oli helppo tulla.

Yhteys löytyy

Ryhmäytyminen tapahtuu hitaasti silloin, kun osallistujat ovat olleet pitkään työn, koulutuksen tai muiden sosiaalisten verkostojen ulkopuolella. Uuteen toimintaan ja ympäristöön tuleminen voi tuntua vaikealta. Ryhmä on myös aina osiensa summa. Yksi ryhmä löytää keskustelevan ja energisen yhteyden, toisessa taas itse tekeminen ja kahdenkeskiset keskustelut ovat luontevimpia yhdessäolon tapoja.

On tärkeää, että ryhmään saadaan luotua erilaisuutta hyväksyvä ilmapiiri, jossa on turvallista jakaa omia ajatuksia ja kokemuksia, mutta tarvittaessa olla hiljaakin. Usein muiden osallistujien tarinoiden kuuleminen antaa perspektiiviä myös omaan tilanteeseen, ”en ole yksin, muillakin on tällaisia kokemuksia”. Erillisyyden tunne lievittyy ja itsessä voi herätä halu auttaa, kun tunnistaa toisessa samoja pelkoja tai epävarmuuksia. Vertaisuus on kuuntelua, taakkojen purkamista, ilon ja surun jakamista. Ryhmästä voi löytyä uusi kaveri, jolle omat ajatukset ja kokemukset ovat yhtä tuttuja. Yhdessä voidaan ryhtyä myös pohtimaan ratkaisuja tai tapoja vaikuttaa koettuihin epäkohtiin.

Osallisuutta on tutkittu viime vuosina paljon. Vuosina 2019 ja 2021 tehtyjen kouluterveyskyselyjen mukaan osallisuuden kokemus oli heikoin sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla. On havaittu myös, että työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret kärsivät yksinäisyydestä selvästi muita useammin, ja että heidän yksinäisyytensä on usein pitkittynyttä ²⁾. Osallisuuden kokemusta aikuisväestössä tarkasteltaessa osallisuuden kokemus oli matalin heillä, jotka kokivat itsensä jatkuvasti yksinäiseksi ³⁾. Tarkastelussa ilmeni myös, että työ on merkittävä osallisuuden kokemuksen lähde.

Lähteet:

Isola, Anna-Maria (esitys 7.2.2024) Osallisuusviikko 2024: Mitä tutkimus kertoo osallisuudesta ja osallisuuden edistämisestä? THL.
Aaltonen, Sanna, Kivijärvi, Antti & Myllylä, Martta (2018) Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten koettu hyvinvointi. Yhteiskuntapolitiikka 84:3. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018110147048
Leemann, Lars, Nousiainen, Marko, Keto-Tokoi Anna, Isola, Anna-Maria (2022) Osallisuuden kokemus aikuisväestössä. Teoksessa Sakari Karvonen ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2022,94–115. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-996-2

Voimapolku

TYÖPÄIVÄKIRJA, jota täytetään sekä etu- että takakannesta alkaen:

Voimapolku sisältää Aamufiilikset ja tapaamiskerran päätteeksi kirjoitettavat Kertafiilikset. Siihen myös arvioidaan tehtyjä harjoitteita symbolien ja värikoodien avulla.
Harjoitteet Erilaiset harjoitteet taltioidaan työpäiväkirjaan, jotta niihin voi palata myöhemmin. Sivuille voi myös tehdä omia luovia juttuja ja muistiinpanoja. Jotkut osallistujat jatkavat ryhmän päätyttyä kirjan täyttämistä Hyvinvointireseptin ”määräyksellä”.